Ainakin Juho ja Annu ovatkin jo kerenneet kertomaan heidän vuodenaloituksestaan ja sen mukanaan tuomista kiireistä ja opiskeluista. Minun
vuoteni on sen sijaan käynnistynyt hieman verkkaampaan tahtiin ja pääsin
luennoillekin vasta tammikuun loppupuolella. Olen tähän mennessä käynyt vasta
seitsemällä luennolla ja yhdessä tentissä, josta onneksi kolahtikin tilille
vuoden 2014 ensimmäiset opintopisteet.
Tänä keväänä minulla on kalenterissani vain muutama
luentokurssi. Kirjallisuuden oppiaineeseen kuuluva metodeihin keskittyvä Kulttuuritieteiden
metodologia on jo alkanut, ja ensi viikolla pääsen osallistumaan suomen kielen
oppiaineeseen kuuluvalle viron kielen intensiivikurssille, joka järjestetään
vain joka toinen vuosi. Luentokurssien sijaan opintosuunnitelmassani on esseitä,
kirjatenttejä sekä kandin kirjoittamista. Kuitenkaan näihin en ole jaksanut
pistää vielä paljon energiaa...
Yksi syy (laiskuuden lisäksi), joka on vaikuttanut nyt
alkuvuonna erilaisten kirjoitustöiden jatkamisen ja aloittamisen viivästymiseen,
on jo yli kuukauden jatkunut tauoton päänsärky. Olen kärsinyt silloin tällöin migreenistä
ala-asteelta lähtien, joten alkupäivinä tunnistin säryn migreeniksi. Kuitenkin
sen jatkuessa ja säryn lieventyessä se ei enää täyttänytkään tavallisen
migreenin piirteitä, joten vikaa täytyi lähteä selvittämään lääkärin
avustuksella. Onneksi opiskelijoita auttaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö
YTHS, jonka palvelut opiskelija saa nämä käyttöönsä ylioppilaskunnan jäsenmaksulla. Minun
ei siis tarvinnut mennä hakemaan lääkäriaikaa kunnalliselta puolelta, vaan sain
ajan helposti soittamalla eräänä aamuna YTHS:n akuuttien aikojen varaukseen. Kuntoutuminen
päänsärystä on minulla vielä kesken, mutta todennäköisesti minun särkyni
aiheutuu jännitysniskan ja migreenin sekoituksesta. Onneksi olo on jo hieman
parempi.
Vaikka suurimman osan tammikuusta käytin vain kotona
olemiseen ja kaikenlaisen pienen puuhailuun, olen kerinnyt istumaan jo hieman
junassa. Joskus opiskelijan kohdalle saattaa sattua aivan ainutlaatuinen
tilaisuus, ja silloin on hyvä tarttua siihen. Näin kävi (kolmatta vuotta
yliopistossa opiskelevalle) avomiehelleni, joka pääsi oman alansa töihin
toiseen kaupunkiin kevään ajaksi. Hetkellisessä etäsuhteessa elämistä helpottaa
se, että juna kulkee säännöllisesti ja opiskelijalipun hinnalla on hieman
inhimillisempää matkustaa. Olenkin jo kerinnyt käymään pariin otteeseen avokkini kotipaikkakunnalla ja viikon verran hänen työpaikkakunnallaan eteläisemmässä
Suomessa.
Onneksi esseitä ja kandia voi kirjoittaa myös muuallakin kuin
vain yliopiston läheisyydessä, joten en ole aivan kahlittuna Joensuuhun tänä
keväänä.
Suomen kielen opiskelijalle tämä viikko oli henkäisevä, sillä kohauksen aiheuttaneen alkaa
tehdä – alkaa tekemään -muutoksen
lisäksi keskiviikkona liput nostettiin salkoihin J.L. Runebergin muistoksi ja
kunniaksi. Vaikka runebergintorttujen luonnollinen aika oli jo keskiviikkona,
päätin silti leipoa niitä vasta perjantaina, sillä sain iltasella kylään muutaman
samaan aikaan suomen kielen ja kirjallisuuden oppiaineissa aloittaneen kurssikaverin.
Koska tässä vaiheessa opintoja kirjallisuuden opiskelijoilla on yhä enemmän ja
enemmän kirjatenttejä tai esseen kirjoitteluita, yliopistolla tulee käytyä entistä
harvemmin, ellei esseitä kirjoita sitten yliopiston kirjastossa. Kavereita ei
siis tule nähtyä niin usein. Sen takia olikin mukava saada kavereita kylään ja
vaihtaa viime aikojen kuulumiset.
Kuvassa helmikuun herkkuja |
Vuoden alku on siis sujunut rauhallisesti, mutta nyt minun pitäisi
alkaa tekemään asioita ja saada arki
kunnolla käyntiin. Kotuksen tiedote sai ainakin veren virtaamaan päässä ;)
- Maarit, kirjallisuus ja suomen kieli
Tässä vielä käyttämäni ohje runebergintorttuihin:
100 g margariinia
0,5 dl sokeria
1 kananmuna
1 dl vehnäjauhoja
¾ tl leivinjauhetta
½ tl kardemummaa
1 dl keksinmurua
tai korppujauhoja
1 dl jauhettua
mantelia
(1 rkl kookoshiutaleita)
½ dl kermaa
koristeeksi:
1 dl tomusokeria
2 tl vettä
tai laimennettua sitruunamehua
hilloa
Vaahdota rasva ja sokeri. Lisää kananmuna. Sekoita kuivat
aineet keskenään ja lisää ne joukkoon. Lisää kerma. Annostele taikina
muffinivuokiin ja paista 200 asteessa kunnes ovat kullanruskeita (n. 10 min.)
Kavereiden kanssa katsottiin myös talviolympialaisten avajaiset |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti