tiistai 31. joulukuuta 2013

Menneen ja tulevan peilaamista

Vuoden vaihteessa usein pysähdytään hetkeksi pohtimaan kulunutta vuotta – niin minäkin teen. Vuosi 2013 on ollut ainakin vauhdikas. Maaliskuulla aloitin hallinnon harjoitteluni ja pääsin toteamaan monenlaisia asioita työelämästä, joita en ollut tajunnut aiemmin. Kesän toimin ohjaajana ja työnkuvani oli todella laaja. Kesällä sain myös tietää pääsystäni aikuisopettajan pedagogisiin opintoihin, joihin olin hakenut keväällä ja syksy menikin pitkälti opetusharjoitteluiden merkeissä. Lokakuulla sain tietää päässeeni UEF-lähettilääksi ja olin siitä melko pähkinöissäni. Olin halunnut työhön todella paljon ja oli tyydyttävää huomata, että kun tarpeeksi jotain haluaa, niin sen voi saavuttaa.

Aurora-rakennus
Koko vuoden ajan elämääni on myös värittänyt ainejärjestömme Kassos, jonka puheenjohtajuudesta luovun huomisesta alkaen. Aiemmin halusin suuntautua erityisesti henkilöstöhallintoon, mutta toimittuani muille hallituslaisille esimiehenä ja kohdattuani todella haastaviakin tilanteita (ja hakattuani hetkellisesti päätä seinään) ja toisaalta tehtyäni töitä organisaatioissa, joissa on ollut YT-neuvottelut käynnissä, niin en ole asiasta enää varma. Haluanko olla se, joka on aina ilmoittamassa huonoista uutisista, saneerauksista, irtisanomisista ja leikkauksista muille? En tiedä, mutta onneksi tässä on vielä hieman aikaa miettiä. Ja todennäköisesti miettimisistäni huolimatta päädyn joihinkin aivan muihin tehtäviin, kuin alunperin suunnittelin. 

Eli oikeastaan vuoteni on ollut hyvin työpainotteinen. Olen paiskinut töitä kaksin käsin ja haastanut itseäni paikoitellen aika äärirajoille. Toisaalta: jokaisesta keittämästäni sopasta olen selvinnyt voittajana ja monenlaista kokemusta on kertynyt roppakaupalla! On myös mukava välillä opintojen vastapainoksi päästä kokeilemaan asioita käytännössä.

Keskellä päivääkin on hämärää
Viimeisen vuoden aikana olen myös alkanut ymmärtää, miten paljon olen saanut irti koulutuksestani. Se ei ole välttämättä suoraa osaamista, mutta olen alkanut huomata, miten hahmotan paremmin syy-seuraus-suhteita, osaan ratkoa ongelmia, päätellä loogisesti, etsiä tietoa ja soveltaa melkein mitä vain mihin vain. On tullut myös testattua, että taito oppia uutta on melko hyvin hanskassa. Paljon asioita, joita ei ole ymmärtänyt ensimmäisinä vuosina, on avautunut näin viidentenä vuotena ihan uudella tavalla. Ehkä vähän myöhässä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan (tai sitten vain yritän kuvitella oppineeni jotain, ettei kaikki vuodet olisi mennee harakoille. Kuulostaa pätevämmältä, kun ympäripyöreästi ilman mitään konkretiaa vakuuttaa oppineensa vaikka sun mitä)!

Lammikko kampuksen viereisessä puistossa
Vuoden vaihteessa on myös aikana suunnata katseita tulevaan. Mitä vuosi 2014 tuo mukanaan? Tammikuu menee tiiviisti opetusharjoittelussa ja UEF-lähettilään hommissa, aika monta paikkakuntaa tulee valloitettua tuolloin ja jaettua UEF:in ilosanomaa eteenpäin. ;) Opettajapätevyys pitäisi olla toivon mukaan kesän alkuun mennessä takataskussa ja sen jälkeen voikin alkaa keskittää katsetta paremmin graduun. Gradu on jyskyttänyt koko syksyn takaraivossani, mutta kun ei ole ollut aikaa tehdä sitä, niin on ollut pakko hyväksyä prioriteettijärjestys. Tosin en ole ihan varma, onko graduohjaajani ymmärtänyt, miten kiireinen olen, joten yleensä maastoudun, jos hän meinaa tulla vastaan Educan käytävillä. Loppu syksystä sitten toivon mukaan pitäisi valmistumisen maalin häämöttää nenän edessä.


Paljon muutoksia ja paljon töitä on siis luvassa, mutta en ole koskaan halunnut mennä siitä, mistä aita on matalin (vaikka joskus olisi ehkä kannattanut). Hyvää vuotta 2014 kaikille, poksautelkaa raketteja ja käyttäytykää sopivasti. ;) Laitoin tähän upeita kuvia Joensuusta, jossa näin tammikuun kynnyksellä nurmi vihertää ja taivas on miellyttävän harmaa. Toivottavasti vuosi vaihtuu yhtä talvisissa merkeissä myös muualla päin Suomea!


- Sara, kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutus (=kasvis)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti