Vuoden vaihteessa usein
pysähdytään hetkeksi pohtimaan kulunutta vuotta – niin minäkin teen. Vuosi 2013
on ollut ainakin vauhdikas. Maaliskuulla aloitin hallinnon harjoitteluni ja
pääsin toteamaan monenlaisia asioita työelämästä, joita en ollut tajunnut aiemmin.
Kesän toimin ohjaajana ja työnkuvani oli todella laaja. Kesällä sain myös
tietää pääsystäni aikuisopettajan pedagogisiin opintoihin, joihin olin hakenut
keväällä ja syksy menikin pitkälti opetusharjoitteluiden merkeissä. Lokakuulla
sain tietää päässeeni UEF-lähettilääksi ja olin siitä melko pähkinöissäni. Olin
halunnut työhön todella paljon ja oli tyydyttävää huomata, että kun tarpeeksi
jotain haluaa, niin sen voi saavuttaa.
Aurora-rakennus |
Koko vuoden ajan elämääni on myös
värittänyt ainejärjestömme Kassos, jonka puheenjohtajuudesta luovun huomisesta
alkaen. Aiemmin halusin suuntautua erityisesti henkilöstöhallintoon, mutta
toimittuani muille hallituslaisille esimiehenä ja kohdattuani todella
haastaviakin tilanteita (ja hakattuani hetkellisesti päätä seinään) ja toisaalta
tehtyäni töitä organisaatioissa, joissa on ollut YT-neuvottelut käynnissä, niin
en ole asiasta enää varma. Haluanko olla se, joka on aina ilmoittamassa
huonoista uutisista, saneerauksista, irtisanomisista ja leikkauksista muille?
En tiedä, mutta onneksi tässä on vielä hieman aikaa miettiä. Ja todennäköisesti miettimisistäni huolimatta päädyn joihinkin aivan muihin tehtäviin, kuin alunperin suunnittelin.
Eli oikeastaan vuoteni on ollut
hyvin työpainotteinen. Olen paiskinut töitä kaksin käsin ja haastanut itseäni
paikoitellen aika äärirajoille. Toisaalta: jokaisesta keittämästäni sopasta
olen selvinnyt voittajana ja monenlaista kokemusta on kertynyt roppakaupalla!
On myös mukava välillä opintojen vastapainoksi päästä kokeilemaan asioita
käytännössä.
Keskellä päivääkin on hämärää |
Viimeisen vuoden aikana olen myös
alkanut ymmärtää, miten paljon olen saanut irti koulutuksestani. Se ei ole
välttämättä suoraa osaamista, mutta olen alkanut huomata, miten hahmotan
paremmin syy-seuraus-suhteita, osaan ratkoa ongelmia, päätellä loogisesti,
etsiä tietoa ja soveltaa melkein mitä vain mihin vain. On tullut myös
testattua, että taito oppia uutta on melko hyvin hanskassa. Paljon asioita,
joita ei ole ymmärtänyt ensimmäisinä vuosina, on avautunut näin viidentenä
vuotena ihan uudella tavalla. Ehkä vähän myöhässä, mutta parempi myöhään kuin
ei milloinkaan (tai sitten vain yritän kuvitella oppineeni jotain, ettei kaikki vuodet olisi mennee harakoille. Kuulostaa pätevämmältä, kun ympäripyöreästi ilman mitään konkretiaa vakuuttaa oppineensa vaikka sun mitä)!
Lammikko kampuksen viereisessä puistossa |
Vuoden vaihteessa on myös aikana
suunnata katseita tulevaan. Mitä vuosi 2014 tuo mukanaan? Tammikuu menee
tiiviisti opetusharjoittelussa ja UEF-lähettilään hommissa, aika monta
paikkakuntaa tulee valloitettua tuolloin ja jaettua UEF:in ilosanomaa
eteenpäin. ;) Opettajapätevyys pitäisi olla toivon mukaan kesän alkuun mennessä
takataskussa ja sen jälkeen voikin alkaa keskittää katsetta paremmin graduun.
Gradu on jyskyttänyt koko syksyn takaraivossani, mutta kun ei ole ollut aikaa
tehdä sitä, niin on ollut pakko hyväksyä prioriteettijärjestys. Tosin en ole ihan varma, onko graduohjaajani ymmärtänyt, miten kiireinen olen, joten yleensä maastoudun, jos hän meinaa tulla vastaan Educan käytävillä. Loppu syksystä
sitten toivon mukaan pitäisi valmistumisen maalin häämöttää nenän edessä.
Paljon muutoksia ja paljon töitä
on siis luvassa, mutta en ole koskaan halunnut mennä siitä, mistä aita on
matalin (vaikka joskus olisi ehkä kannattanut). Hyvää vuotta 2014 kaikille,
poksautelkaa raketteja ja käyttäytykää sopivasti. ;) Laitoin tähän upeita kuvia
Joensuusta, jossa näin tammikuun kynnyksellä nurmi vihertää ja taivas on
miellyttävän harmaa. Toivottavasti vuosi vaihtuu yhtä talvisissa merkeissä myös
muualla päin Suomea!
- Sara, kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutus (=kasvis)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti