Mielestäni yliopisto-opiskelu eroaa lukiosta eniten tässä vapaus ja vastuu-asiassa. Luentokursseilla ei ole läsnäolopakkoa ja jos ei huvita mennä luennolle, voi jäädä kotiin. Kuulostaa kivalta, eikö totta? Mutta minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Joskus ne asiat on kuitenkin opiskeltava, jos mielii päästä tentistä läpi. Omalta kohdalta olen huomannut, että on helpompi, kun vaan raahautuu sinne luennolle istumaan. Vaikka tuntuu, että ei jaksaisi keskittyä, niin aina sieltä jää jotain mieleen eikä tarvitse kahlata täysin uutta asiaa kotona.
Joulupukin kylä Napapiirillä |
Yliopistossa
ei valvota saatko kursseja läpi tai kuinka paljon niitä suoritat (paitsi jos käyt aivan liian vähän, niin sitten Kela puuttuu peliin..). Olet itse
itsesi valvoja. Opinnoissa voi edetä tasaista tahtia tai sitten jonain vuonna
opiskella vähän tiukemmin ja seuraavana kevyemmin. Pidän paljon siitä, kun olen
saanut suunnitella oman opintopolkuni. Olen opiskellut reipasta tahtia vajaat
kolme vuotta ja nyt voin löysätä ruuvia loppua kohden. Se kuulostaa varsin mukavalta!
Yliopiston
vapaus (ei läsnäolopakkoa) mahdollisti sen, että lähdin viime viikolla jo
loppuviikosta kohti pohjoista viettämään pientä lomaa. Vaihdoin muutamat
luennot 7 tunnin ajomatkaan Rovaniemelle! Uhraus oli sen arvoinen ja
lomaviikonlopusta sai taas rutkasti lisää energiaa tulevia tenttejä varten.
Harmillisesti yliopistossahan ei tunneta hiihtoloman käsitettä ja ensi viikolla
muiden lomaillessa itse vietän aikaa tenteissä…
Kävimme Joulupukin kylässä Napapiirillä ja Ranuan eläinpuistossa, josta kuvat ovat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti